Kun kirjapaketti lopulta saapui kustantajalta, rinnassa mylläsi varsinainen tunteiden sekametelisoppa. Tärisevin käsin yritin puukolla katkoa pahvilaatikkoa kiinni pitäviä teippejä varovasti, etten vahingossakaan osuisi äärettömän arvokkaaseen sisältöön.
 |
| Kustantajan lähettämä kirjalaatikko herättää ristiriitaisia tunteita. |
Olin malttamattomana seurannut paketin etenemistä OmaPostin verkkopalvelusta siitä lähtien, kun sain kustantajalta tiedon kirjojen liikkeellelähdöstä. Kuohuviini oli jo jäähtymässä siinä vaiheessa, kun kännykkään kilahti ilmoitus, että lähikaupan automaatissa odottaa paketti.
Vasta tässä vaiheessa unelma muuttuu oikeasti todeksi, kun käsikirjoituksesta on tullut kirja, esine. Kummaa materialismia, mutta niin se vain on. Päällimmäisenä on ilon ja ylpeyden yhteen kietoutunut tunne ja toisaalta helpotus. Onnistumisen kokemus siitä, että ollaan pisteessä, kun yksityinen käsikirjoitus on muuttunut julkiseksi kirjaksi.
Laitoin saunan lämpiämään ja lähdin kymmenen kilometrin polkujuoksulenkille. Tihuutti vettä, mutta se ei haitannut tippaakaan. Mutta ei juoksu tunteitakaan tasannut.
Kirjoittaja on kirjan ilmestyttyä uudenlaisessa pinteessä. Vuoropuhelu itsensä kanssa romaanihenkilöiden kautta on loppunut, ja keskustelu nousee toiselle tasolle. On kohdattava lukijat.
Käsikirjoitus muuttuu kirjoittajalle todeksi vasta, kun se saa kannet ympärilleen ja siitä tulee monistettua materiaa, jota kuka tahansa voi lukea ja ostaa. Romaaniin kirjoitettujen merkitysten arvo muuttuu, kun yksityisestä tulee yhteistä. Oli vastaanotto millainen tahansa, tarina on kuitenkin olemassa. Se on kirja. Mutta samalla teksti on kirjoittajan ulottumattomissa: ei sitä enää voi hioa, virheitä korjata.
Käsikirjoitus syntyy uudelleen, kun se voidaan noteerata julkisuuden pörssissä ja se saa lukijoita. Kirjoittaja ei voi enää päättää, kuka sen saa lukea. Omasta hengentuotteesta tulee julkista omaisuutta, ja jokainen voi tehdä kopiolleen mitä haluaa.
Jokainen kirjan samanlainen kopio on kuitenkin erilainen. Kirja syntyy uudelleen ja herää oikeasti eloon merkityksinä vasta, kun joku lukee sen. Kirjoittaja ei voi päättää, mitä lukija tarinasta ajattelee, miten sitä tulkitsee, pitääkö siitä vai kiroaako lukemiseen hukkaantunutta aikaa.
On älytön ajatus, että kirjoittaja ei lukisi kirjasta kirjoitettuja kritiikkejä tai kuuntelisi herkällä korvalla lukijoiden palautteita. Palaute on oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jos haluaa oppia, oli kyse mistä tahansa tekemisestä, on hankittava palautetta ja reflektoitava sitä, missä onnistui ja missä on varaa parantaa. Mitä ensi kerralla kannattaa tehdä toisin.
Lukijat ovat erilaisia, sillä jokainen tulkitsee lukemaansa omien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Jokainen on siis omalla tavallaan kirjoittajalle arvokas asiantuntija.
Olen kiinnostunut kaikenlaisista palautteista, ajatuksista ja kommenteista. Olen kiitollinen, jos kerrot lukukokemuksestasi tämän tai jonkin muun postauksen kommenteissa tai laitat sähköpostia osoitteeseen perttijsillanpaa@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti