Syntymä

 Valeltaja alkoi syntyä esikoisromaanini Kyypakin (Basam Books, 2023) viime metreillä loppuvuodesta 2020. Ettei kevät 2021 olisi mennyt pelkästään kustantajien vastauksien odotteluun, aloin kirjoittaa yhä enemmän silloin Syyllisen nimellä kulkevaa tekstiä. Heinäkuussa olin koonnut koneelle yhteen tiedostoon jo 69 sivua. Kokemukseni mukaan sen verran tarvitaan, jotta teksti alkaa kulkea itsestään eteenpäin ja etsii omat polkunsa. 

Vuonna 2022 Päätalo-instituutin helmikuun viikonloppukurssilla sain kommentteja alkuosasta ja joulukuussa loppuosasta. Olen kiitollinen aktiivisille kurssilaisille ja etenkin kursseja vetäneelle Taija Tuomiselle kehittävästä palautteesta.

Kyypakin julkaisua piti odotella vuoden 2023 huhtikuun lopulle. Parin vuoden pitkän odottelun aikana Syyllinen alkoi saada jo lopullista muotoaan. Melkein unohdin esikoisromaanini, kun keskityin Syyllisen tarinaan. Alkoi tuntua siltä, että toinen romaani tulee ennen ensimmäistä. 

Kun esikoinen lopulta ilmestyi, minulla oli käytännössä jo loppuhiomista vaille valmis toinen romaanikäsikirjoitus. Jätin sen kuitenkin hautumaan. Luin välillä läpi ja viilailin. Toistin sen useamman kerran loma-aikoina. Syyllisen rinnalla olin alkanut kirjoittaa jo kolmatta romaaniani. En siis suinkaan ollut kirjoittamisesta lomalla vaan viilailin ja ja nautin uuden tuottamisesta samaan aikaan.

Helmikuussa aloin laitella postia kustantajille. Ja lukea vastauksia: "Kiitos, että tarjosit meille käsikirjoitustasi. Valitettavasti se ei kuitenkaan sovellu kustannusohjelmaamme. Luottamuksestasi kiittäen..."

Loppukeväästä löysin Kirjokannen ja Jussi Virratvuoren Joensuusta. Löytyi innostunut ja innostava keskusteluyhteys. Päätettiin palata asiaan kesän jälkeen.

Syksyllä asiat alkoivat rullata vauhdilla. Sain sisällön viilaamiseen hyviä ideoita, jotka paransivat tarinaa huomattavasti. Huomasin vasta tässä vaiheessa itsekin, että tekstissä oli liikaa väkivallan kuvauksia. Miksi niitä oli turhan monta, siihen en osaa vastata vieläkään.

Nimi ei kelvannut kustantajalle, koska sitä oli käytetty hiljattain Suomessakin. Minulla oli alun perin lähtökohtana heikko viittaus Camus'n Sivulliseen, mutta se ei ollut millään tavalla tärkeä. Yritin keksiä uutta nimeä, käytin ChatGPT:kin, mutta tyydyttävää nimeä ei löytynyt. Erämaasydän oli mielestäni paras niistä, joita kelpuutin ehdolle. Kun Jussi Virratvuori ehdotti Valeltajaa, olin myyty. 

Nimessä yhdistyy kaksi päähenkilön ominaisuutta: vaeltaja ja valehtelija. Nimi kertoo jotain oleellista myös romaanitaiteesta, joka kuvaa monesti henkilöä muuttavaa matkaa sekä valehtelee, minkä ehtii.

Marraskuussa valitsin kolmesta kansiehdotuksesta punapohjaisen vaelluskengän jäljen. Siinä yhdistyy kaksi romaanin tärkeää tasoa, vaellus ja rakkaus. Sitten vain kustannussopimukseen nimet, taitto ja oikoluku kahteen kertaan. Takakannen tekstin teki kustantaja. Tammikuun lopussa kirja lähti painettavaksi. Ennakkomyyntiin se tuli 9. helmikuuta, ja kaupoista pitäisi kirjan saada parin viikon kuluttua. Tuskin se moneenkaan hyllyyn tulee, mutta tilattavaksi. Toki suosittelen tilaamaan kirjan suoraan kustantajan verkkokaupasta: https://kirjokansi.omaverkkokauppa.fi/. Hinta, 30 euroa, sisältää postikulut ja alvin.